Kotikosmetiikkaa ja ihonhoito-oivalluksia
Olen puuhastellut viimeisen vuoden melko ahkerasti kosmetiikan valmistuksen parissa. Raakakakkureseptit ovat vaihtuneet paksuihin paperipinoihin kosmetiikkaoivalluksia ja keittiössä pöllyävät pähkinäjauhojen sijaan kasvijauheet, savet ja emulgaattorit. Olen valmistanut kymmeniä tuotteita ja kokenut niiden myötä pettymyksen, raivon ja kiukunsekaisia tunteita, mutta paljon myös onnistumisen iloa ja innostusta. Kosmetiikkakeittiössä on valmistunut meikkejä, kasvo- ja vartalovoiteita, seerumeita, kasvovesiä, pesuvoiteita ja -vaahtoja, shampoita, hoitoaineita, hiusöljyjä, hiuslakkoja, suola-, volyymi- ja proteiinisuihkeita ja vaikka mitä muuta. Olen opiskellut öljyjen rasvahappokoostumuksia ja kosmetiikan kemiaa, ja edelleen seison välillä kosmetiikkakeitosteni äärellä ihmettelemässä, että miten tässä näin kävi. Tässä onkin tärkeä vinkki aloittelevalle DIY-kosmetiikan valmistajalle: pidä kirjaa kosmetiikkareseptien ominaisuuksista. Pysyyko emulsio stabiilina, jämähtääkö osa shampoomassasta pullon pohjalle, miten tuotteet käyttäytyvät iholla tai hiuksissa? Virheistä voi oppia, mutta ne on ensin tiedostettava.
Kasvojen ihonhoidossa tärkeimmät oivallukseni ovat vaahtoamaton puhdistusvoide ja kasvoveden kerrostaminen. Rakastan emulsioiden ja kasvoöljysekoitusten valmistusta, mutta olen aiemmin skipannut tärkeät pohjatyöt ymmärtämättä niiden merkitystä. Olen vuosien ajan pessyt ihoani liian pesevillä aineilla ja halunnut puhdistusaineen vaahtoavan, jonka seurauksena ihon hydrolipidikalvo eli happovaippa vaurioituu ja iho ei ota vastaan hoitavia aineita. Jos siis ihmettelet, miten kallis kasvoöljysi ei tunnu toimivan toivotulla tavalla kun saippuapesun jälkeen hierot sitä kasvoillesi, niin syy löytyy todennäköisesti ihonhoitorutiinistasi eikä siitä, että öljy olisi huono. Olipa ihotyyppisi millainen hyvänsä, tehopesu ei kannata. Sen sijaan ihoa kannattaa helliä hellävaraisen puhdistuksen lisäksi omalle ihotyypille sopivalla kasvovedellä ja vasta sen jälkeen seerumeilla, voiteilla ja öljyillä. Vesipohjaiset tuotteet tuovat kosteutusta iholle ja öljyt sitovat kosteutta ihoon - jos jotain niin tämän olen oppinut Katja Kokolta.
Kasvoveden kerrostus kuulostaa ehkä alkuun vähän työläälle, mutta on oikeasti helppo keino saada iholle lisää kaivattua kosteutusta. Perinteisen vanulappupyyhinnän voit unohtaa saman tien ja alkaa hieromaan kasvovettä käsillä kasvoille. Kun vesi on imeytynyt, lisäät seuraavan kerroksen. Korealaiset suosittelevat seitsemää kerrosta, mutta jos aika ja mielenkiinto ei riitä tähän, voit kerrostaa itsellesi sopivan määrän. Itse kerrostelen kasvovesiä vähän jaksamisen mukaan, välillä pari kerrosta ja ainakin pari kertaa viikossa pitkän kaavan kautta. Oma ihoni oli aiemmin hyvin herkästi punoittava ja jopa kukkaisveden kerrostus iholle aiheutti punoitusta, mutta sittemmin se on oppinut ottamaan vastaan hoitavia aineita ja vahvistunut, minkä vuoksi myös punoittelu on vähentynyt huomattavasti.
Tämä on ensimmäinen talvi, kun kasvojeni iho ei ole ollut pintakuiva ja käteni eivät ole halkeilleet auki. Joudun työssäni sairaanhoitajana pesemään ja desinfioimaan käsiä jatkuvasti, ja joka talvi käsien punoitus, kirvely ja lopulta ihon rikkoutuminen saa minut hulluuden partaalle. Viime talvena tilanne meni niin kivuliaaksi, että tarrauduin kortisonivoiteeseen. Lueskeltuani pakkausselostetta en kuitenkaan käyttänyt sitä paria kertaa enempää, vaan aloin läträtä käsiini sheaöljyä ennen ja jälkeen työpäivän. Iho korjautui nopeasti eikä vastaavaa ongelmaa ole enää ollut, vaikka kärsin siitä aiemmin joka talvi usean vuoden ajan. Tällä hetkellä en enää öljyä käsiäni erikseen, vaan hieron kasvo- ja vartalovoiteiden jämät käsiin ja se on ainakin toistaiseksi riittänyt hyvin käsien ihonhoitoon.
Hiustuotteiden valmistus on melko haastavaa, sillä suomalainen ohut hius ei oikein kestä suurta määrää hoitavia ainesosia lässähtämättä, mutta silti tuotteisiin tekisi mieli työntää kaikki hienot litkut mitä varastoista löytyy. Ensimmäisellä kerralla valmistaessani shampoota ajattelin, että laitanpa tähän ihan reilulla kädellä argaaniöljyä niin hyvä tulee. No, olisi varmasti ollut hyvä vähän paksummalle ja karheammalle hiukselle, mutta sittemmin olen jättänyt öljyjen käytön shampoissa ja hoitoaineissa melko vähille. Shampoon valmistus on kovin tekninen laji ja se täydellinen koostumus on vielä saavuttamatta, mutta ei se enää kovin kaukana ole. Meikkien teko on myös mielenkiintoista puuhaa, mutta tykkään enemmän keitellä voiteita ja valmistaa öljyseerumeita sekä hoitonesteitä iholle. Rakastan emulgointia, on aina yhtä kiehtovaa nähdä kun vesi- ja öljyfaasit sekoittuvat kauniiksi emulsioksi saavuttaen toivotun koostumuksen.
Aloitin kosmetiikan valmistuksen lukemalla lukemattomia tunteja tuotteiden inci-listoja ja miettimällä, mitä itse tekisin toisin ja kuinka tuotteen hyödyn voisi maksimoida. En niinkään ole kiinnostunut siitä, miten tuote levittyy iholle, vaan siitä, mitä se siellä tekee. Toki tällaiset tekniset ominaisuudet kuten tuotteen levittyvyys ovat joissain tuotteissa jollain tasolla tärkeitä, mutta pääasiahan on kuitenkin se vaikutus, eikös juu :) Jos DIY-kosmetiikka kiinnostaa, niin alkuun voit päästä esimerkiksi Limepopin blogin ja verkkokaupan kautta. Kirjoittelen jatkossa tänne sellaisia reseptejä, joiden jakamisen koen mielekkääksi ja joiden toteutus on mahdollista ilman maailman ääristä tilattuja ainesosia. Keski-Eurooppa on aika paljon edellä näissä jutuissa, mutta toivottavasti suomalaiset verkkokaupat pystyisivät tulevaisuudessa myymään yhtä laajasti kosmetiikan valmistukseen käytettäviä aineita. Eurooppalaisista firmoista voin itse suositella ainakin ranskalaista AromaZonea ja saksalaista Aliacuraa. Lisäksi Olionaturan verkkosivuilta löytyy paljon tietoa kosmetiikan valmistuksesta. En osaa saksaa enkä ranskaa, mutta ainakin Chrome kääntää nuo melko sujuvasti englannin kielelle. Suomeksi en ole uskaltanut edes kokeilla, koska suomikäännökset on monesti aika kammottavia.
Kasvojen ihonhoidossa tärkeimmät oivallukseni ovat vaahtoamaton puhdistusvoide ja kasvoveden kerrostaminen. Rakastan emulsioiden ja kasvoöljysekoitusten valmistusta, mutta olen aiemmin skipannut tärkeät pohjatyöt ymmärtämättä niiden merkitystä. Olen vuosien ajan pessyt ihoani liian pesevillä aineilla ja halunnut puhdistusaineen vaahtoavan, jonka seurauksena ihon hydrolipidikalvo eli happovaippa vaurioituu ja iho ei ota vastaan hoitavia aineita. Jos siis ihmettelet, miten kallis kasvoöljysi ei tunnu toimivan toivotulla tavalla kun saippuapesun jälkeen hierot sitä kasvoillesi, niin syy löytyy todennäköisesti ihonhoitorutiinistasi eikä siitä, että öljy olisi huono. Olipa ihotyyppisi millainen hyvänsä, tehopesu ei kannata. Sen sijaan ihoa kannattaa helliä hellävaraisen puhdistuksen lisäksi omalle ihotyypille sopivalla kasvovedellä ja vasta sen jälkeen seerumeilla, voiteilla ja öljyillä. Vesipohjaiset tuotteet tuovat kosteutusta iholle ja öljyt sitovat kosteutta ihoon - jos jotain niin tämän olen oppinut Katja Kokolta.
 |
| Kylpyhuoneen kaapin sisältö on vaihtunut lähes kokonaan kotitekoisiin tuotteisiin. |
Kasvoveden kerrostus kuulostaa ehkä alkuun vähän työläälle, mutta on oikeasti helppo keino saada iholle lisää kaivattua kosteutusta. Perinteisen vanulappupyyhinnän voit unohtaa saman tien ja alkaa hieromaan kasvovettä käsillä kasvoille. Kun vesi on imeytynyt, lisäät seuraavan kerroksen. Korealaiset suosittelevat seitsemää kerrosta, mutta jos aika ja mielenkiinto ei riitä tähän, voit kerrostaa itsellesi sopivan määrän. Itse kerrostelen kasvovesiä vähän jaksamisen mukaan, välillä pari kerrosta ja ainakin pari kertaa viikossa pitkän kaavan kautta. Oma ihoni oli aiemmin hyvin herkästi punoittava ja jopa kukkaisveden kerrostus iholle aiheutti punoitusta, mutta sittemmin se on oppinut ottamaan vastaan hoitavia aineita ja vahvistunut, minkä vuoksi myös punoittelu on vähentynyt huomattavasti.
Tämä on ensimmäinen talvi, kun kasvojeni iho ei ole ollut pintakuiva ja käteni eivät ole halkeilleet auki. Joudun työssäni sairaanhoitajana pesemään ja desinfioimaan käsiä jatkuvasti, ja joka talvi käsien punoitus, kirvely ja lopulta ihon rikkoutuminen saa minut hulluuden partaalle. Viime talvena tilanne meni niin kivuliaaksi, että tarrauduin kortisonivoiteeseen. Lueskeltuani pakkausselostetta en kuitenkaan käyttänyt sitä paria kertaa enempää, vaan aloin läträtä käsiini sheaöljyä ennen ja jälkeen työpäivän. Iho korjautui nopeasti eikä vastaavaa ongelmaa ole enää ollut, vaikka kärsin siitä aiemmin joka talvi usean vuoden ajan. Tällä hetkellä en enää öljyä käsiäni erikseen, vaan hieron kasvo- ja vartalovoiteiden jämät käsiin ja se on ainakin toistaiseksi riittänyt hyvin käsien ihonhoitoon.
Hiustuotteiden valmistus on melko haastavaa, sillä suomalainen ohut hius ei oikein kestä suurta määrää hoitavia ainesosia lässähtämättä, mutta silti tuotteisiin tekisi mieli työntää kaikki hienot litkut mitä varastoista löytyy. Ensimmäisellä kerralla valmistaessani shampoota ajattelin, että laitanpa tähän ihan reilulla kädellä argaaniöljyä niin hyvä tulee. No, olisi varmasti ollut hyvä vähän paksummalle ja karheammalle hiukselle, mutta sittemmin olen jättänyt öljyjen käytön shampoissa ja hoitoaineissa melko vähille. Shampoon valmistus on kovin tekninen laji ja se täydellinen koostumus on vielä saavuttamatta, mutta ei se enää kovin kaukana ole. Meikkien teko on myös mielenkiintoista puuhaa, mutta tykkään enemmän keitellä voiteita ja valmistaa öljyseerumeita sekä hoitonesteitä iholle. Rakastan emulgointia, on aina yhtä kiehtovaa nähdä kun vesi- ja öljyfaasit sekoittuvat kauniiksi emulsioksi saavuttaen toivotun koostumuksen.
 |
| Ystävälle valmistettuja purnukoita. |
Aloitin kosmetiikan valmistuksen lukemalla lukemattomia tunteja tuotteiden inci-listoja ja miettimällä, mitä itse tekisin toisin ja kuinka tuotteen hyödyn voisi maksimoida. En niinkään ole kiinnostunut siitä, miten tuote levittyy iholle, vaan siitä, mitä se siellä tekee. Toki tällaiset tekniset ominaisuudet kuten tuotteen levittyvyys ovat joissain tuotteissa jollain tasolla tärkeitä, mutta pääasiahan on kuitenkin se vaikutus, eikös juu :) Jos DIY-kosmetiikka kiinnostaa, niin alkuun voit päästä esimerkiksi Limepopin blogin ja verkkokaupan kautta. Kirjoittelen jatkossa tänne sellaisia reseptejä, joiden jakamisen koen mielekkääksi ja joiden toteutus on mahdollista ilman maailman ääristä tilattuja ainesosia. Keski-Eurooppa on aika paljon edellä näissä jutuissa, mutta toivottavasti suomalaiset verkkokaupat pystyisivät tulevaisuudessa myymään yhtä laajasti kosmetiikan valmistukseen käytettäviä aineita. Eurooppalaisista firmoista voin itse suositella ainakin ranskalaista AromaZonea ja saksalaista Aliacuraa. Lisäksi Olionaturan verkkosivuilta löytyy paljon tietoa kosmetiikan valmistuksesta. En osaa saksaa enkä ranskaa, mutta ainakin Chrome kääntää nuo melko sujuvasti englannin kielelle. Suomeksi en ole uskaltanut edes kokeilla, koska suomikäännökset on monesti aika kammottavia.
Tulevia blogihöpinöitä odotellessa ihanaa viikonloppua kaikille 😊
Kommentit
Lähetä kommentti