Uupumuksen hankinnan ABC

Haluatko hyvän syyn olla tekemättä mitään fyysistä kuukauteen ja senkin jälkeen vielä muutama kevyempi kuukausi kiinnostaa? Tässä sinulle muutama varsin toimiva vinkki. Mutta kuten mitkä tahansa tavoitteet, tämänkin eteen joutuu paiskimaan helkkaristi töitä, jotta diagnoosi pamahtaa Kanta-arkistoon. Täytyy olla valmis uhrautumaan niin henkisesti kuin fyysisestikin, ja tietysti mahdollisimman epäterveellä tavalla, mutta se ei taida nykypäivänä olla kovinkaan suuri ongelma. Tästä lähtee, ota sulle sopivimmat vinkit talteen!

•  Uniongelmat on kaiken A ja O. Itselläni niitä on ollut jatkuvasti ala-asteikäisestä saakka, joten minulla oli varsin hyvä pohja ja yli 20 vuoden kokemus tähän hommaan. Mutta ei hätää, vaikkei olisi luontaista lahjakkuutta, niin aivan varmasti riittävä stressi, epäsäännöllinen elämisen rytmi ja pari annosta alkoholia illassa heikentää sinunkin unenlaatusi. Läheisten kannattaa muistaa mainita aina välillä, että kannattais kyllä opetella nukkumaan/pitäiskö sun kokeilla unilääkkeitä/elä stressaa/laitat vaan pään tyynyyn ja nukut/ehtii sitä sitten haudassa nukkua. 

• Stressaa aivan saatanasti kaikista asioista, koska asiathan paranee maksimoimalla stressitasot. Kannattaa kokeilla stressata 10 vuotta putkeen joka päivä ja ajatella, että kyllä ne asiat siitä. Sitten joskus jotenkin. Ei kannata edes yrittää ymmärtää oman mielen voimaa tai varsinkaan tehdä mitään asian eteen. 

• Hanki mahdollisimman epäsäännöllinen vuorotyö. Hoitoala on ehkä yksi parhaista, koska vuorot vaihtuu ihan miten sattuu aivan jatkuvasti. Jos hoitotyö ei tunnu omalta, niin on toki paljon muitakin tehokkaita vaihtoehtoja, kuten rekkakuski, baarimikko tai vaikkapa pääministeri. Ja ei, en sano että nämä ammatit eivät voisi olla kivoja ja palkitsevia. En myöskään sano, että kiva työ olisi aina parasta mahdollista omalle terveydelle. Työuupumuksesta ei ole omakohtaista kokemusta, mutta se vaikuttaisi olevan hyvin helposti hankittavissa tilastojen perusteella. 

• Hanki mahdollisimman toksinen ihmisuhde, jossa kadotat elämänilosi ja itsetuntosi etkä haaveile elämässäsi enää mistään. En ihan kannata ajatusta, että kaikki negatiivinen pitäisi poistaa ympäriltään, koska kaikkien ihmisten elämässä on negatiivisia kokemuksia ja vaiheita. Jos ystävälläni menee huonosti eivätkä hänen voimavaransa riitä sillä hetkellä kuuntelemaan minun huoliani, se ei todellakaan tarkoita sitä, että antaisin tälle ystävyydelle kenkää. Mutta jos ihmissuhde imee sinusta elämänhalun etkä meinaa löytää ulospääsyä, koska pelkäät vastapuolen reagointia, niin jes! Uupumisen kannalta aivan mahtava juttu. (Oikeesti kannattaa juosta ja kovaa, maailmasta löytyy paljon ihmisiä jotka osaa arvostaa sua sellaisena kun olet.) 

• Jätä huomioimatta kaikki mahdolliset varoitusmerkit, joita kehosi yrittää antaa. Korkeat ja epänormaalisti heittelevät sykkeet, epämääräiset kivut ympäri kehoa, kovat lihasjumit aktiivisesta kehonhuollosta huolimatta, jatkuva väsymys ja sellainen olo, että et meinaa jaksaa hengittää – you name it! Kannattaa myös kokeilla painaa tällä tyylillä vuosi toisensa jälkeen, vetää väliin vähän kisadieettiä, ihmetellä kun voimatasot vaan laskee ja ajatella että se on laiskuutta, pitäis vaan treenata enempi. Mutku ei jaksa. Sitten voi kokeilla vaihtaa osan treeneistä mahdollisimman fyysiseen joogaan ja ajatella, että henkinen puoli hoituu siinä samalla ilman sen kummempia ponnisteluja. Takareidethän siinä luultavasti revähtää, mutta hei, no pain no gain!

• Älä ole kiitollinen mistään. Koeta aina etsiä joka asiasta se negatiivinen puoli. Henkilökohtaisesti olen ollut aika hyvä löytämään negatiivisia puolia asioista, mutta olen ollut myös vähän turhan kiitollinen kaikesta hyvästä, mitä mulla on elämässä. Joka ikinen päivä olen kiitollinen perheestä, jota näen aivan liian harvoin, mutta jonka tiedän olevan tukena ihan samalla sekunnilla, jos joskus tulisi sellainen tilanne, etten selviäisi yksin. Ystävistä, jotka on jakaneet itkut ja naurut ja tuoneet tarkoitusta elämälle. Ja ystävien lisäksi kaikille muillekin ihmisille, jotka on kirjoitelleet somessa ajatuksiaan, liittyivätpä ne sitten etureiden venyttämiseen tai elämän tarkoitukseen. Olen jopa kiitollinen uupumukselle, koska se pakotti minut pysähtymään tähän hetkeen ja tähän elämään, jota en halua juosta läpi maksimivauhdilla. Että tässä mulla olisi selvästi itselläkin vielä petraamista. 

• Kaikkia oireita kannattaa viimeiseen asti vähätellä ja kuitata ne "kyllä mä pärjään" -asenteella, koska kyllähän sä pärjäät ihan just niin kauan kun pärjäät. Seinä tulee kyllä vastaan sitten kun se tulee. Mitäpä tuota etukäteen ajattelemaan. 

Noin! Siinä meitsin täsmävinkit lyhyesti ja ytimekkäästi. Ihanaa sunnuntaipäivää just sulle! Pus!